Kallio vai Mänttä?
Helsingissä Kallion kaupunginosasta on nopeasti tullut trendikäs asuinpaikka. Olen siihen viime vuosien aikana tutustunut. Käydessäni Helsingissä omilla shakkireissuillani olen jopa viettänyt öitä Kalliossa.
Pidän raitiovaunujen kolkkeesta. Se on sivistyksen ääntä. Raitiovaunuun on upea mennä ja maalaisena ihmetellä kaupungin menoa, katsella ihmisiä ja käydä samalla reissulla plaraamassa viimeisiä uutuuksia Akateemisessa kirjakaupassa.
On hienoa kävellä sitten keskustasta Pitkääsiltaa myöten takaisin Hakaniemen kautta Kallioon. Kun on seurannut Autere -opiston luentoja sisällissodasta, voi samalla panna merkille sillassa olevat luodinjäljet, joiden synnystä historioitsija Tuomas Hoppu kävi keväällä kertomassa.
Särön Kallion idylliin tuovat humalaisten mölinät kesäyössä. Toisaalta päivisin Kalliossa ei voi kuin ihastella sitä, kuinka katukuvaan sopivat yhtä hyvin lastaan taluttava perheenisä kuin porttikongia pisuaarinaan käyttävä sekakäyttäjä. Samalle kadulle sopivat yhtä hyvin eläkeläisukot kuin kikattavat koulutytöt. Kadulla on elämää
Mäntässäkin on elämää. Ammattikoulun pojat käyttävät Virkamiehenkatua kiihdytysratana varsinkin näin keväällä. Väistämättä kesäyöhön kuuluu säännöllinen äänenvaimentajista vapaiden mopojen ilkeä ulina juuri silloin, kun olen ikkuna auki vetäytymässä rauhallisille yöunille. Epäilen, että mopopojilla on jokin uusi salainen laite, jolla he saavat selville nukkumaanmenoaikani minuutin tarkkuudella.
Eli aika moottoriurheilupitoista elämää täällä Mäntässä. Ihan hyvä sellaiselle, joka sattuu metelistä tykkäämään lainatakseni golfkaverini ajatusta. Jos tarkoittaa lyödä kahdensadan metrin päähän, ja lyönnistä tuleekin kymmenmetrinen voin kuulla Tervon Harrin rohkaisun: "Hyvä lyönti - jos sattuu tollasesta tykkää."
Kummassako sitten on parempi asua, Kalliossa vai Mäntässä? Kas siinä kysymys.
Kalliossa ei ainakaan ole maan parasta kuvataiteen katselmusta. Ei siellä ole maan parasta pianofestivaaliakaan. Eikä niin hyviä museoita kuin meillä - ainakaan menemättä Helsingin keskustaan. Eikä siellä pelata vuosittain shakin SM-turnauksia.
Yhdessä asiassa olemme samalla viivalla: löydämme kummankin paikan kirkoista Hannes Autereen töitä. Mäntässä tosin mestarin jälki on vakuuttavampi.
Mänttä on Kallion jälkeen seuraava trendikäs asuinpaikka, uskokaa pois.
Pekka Sairanen
Kirjoittaja on Autere -opiston rehtori ja kulttuurihistoriallisten sattumusten ihmettelijä
Kirjoitus julkaistu myös Mäntttä-Vilppulan Kulttuuri-ikkunassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti